Kaksin verroin väriä lankoihin
30.7.10Ensimmäiseen pataan pietaryrttien seuraksi pääsi pieni nippu vesiheinää autotallin takaa. Kukat likosivat värjäysvedessään noin tunnin ennen keittoa. Sillä välin kävin keräämässä kasvimaalta vanhat raparperit ja autotallin takaa vesiheinät keitoksiani varten.
Ohjeen mukaan piertaryrtin kukinnot piti jättää liemeen koko värjäyksen ajaksi. Keitos näytti kuitenkin niin sotkuiselta, että päädyin siivilöimään sen mustaan pesupussiin, jolloin suurin osa roskista ei päässyt lankojen joukkoon. Vettä kattilassa oli niukanlaisesti, mutta juuri ja juuri riittävästi.
Lopputulos tässä keitoksessa käyneissä langoissa oli samaa sävyä kuin ensimmäisessä värjäyksessäni eli vihertävänkeltaista. Tästä tuli kuitenkin selvästi vaaleampi sävy kuin peltosaunioista. Väriin vaikutti ehkäpä se, että ohjeessa mainittuja viinikiveä tai tinasuolaa en ollut saanut mistään vielä hankittua. Ohjeen mukaan värin olisi pitänyt siis olla voimakkaan keltainen.
Raparperikeittoon lisäsin 10 g alunaa, sillä epäilin värin tarttuvuutta huopalankaan. Lankaan tuli lopulta hyvin kevyt vihreä sävy. Ilmeisesti huopalanka on käsitelty jollain kemikaalilla, sillä siihen tuntuu tarttuvat väriä erityisen huonosti. Molemmat raparperilla värjätyt langat ovat nimittäin 100 % villaa. Vaikka se ei ehkä kuvassa kovin selvästi näy, niin tummempi lanka on luonnonvalossa selvästi vihreän sävyinen. Raparperiliemeen lisäsin viimeisen vartin ajaksi 5 g rautavihtriiliä (jonka löytäminen oli myös aika kokemus..).
0 kommenttia