Vuosittaiset arkistot: 2011

Lahjahuivin neulomisen aloitin suhteellisen ajoissa, jo joulukuun alkupuolella. Eihän tästä ensin pitänyt mitään lahjaa tullakaan, itselleni minä nämä langat ostin, mutta jossain vaiheessa aloin laskemaan hartiahuivejani ja totesin, että voisin hyvin antaa tämän lahjaksi jollekin. Koska hartiahuiveista oli ollut puhetta ystäväni kanssa, päätin antaa tämän hänelle. Toiveena tosin oli ollut puuvillainen pitsihuivi.. Vaikka tämä oli kaikkea muuta, lahja kuului olleen kovasti mieluinen 🙂 Huivi on neulottu helmineuleena Novitan Noki-langasta vähän ohjeistusta suuremmilla puikoilla.

Pääsin aloittamaan lahjaompelukset vasta joulunalusviikolla. Vähän meinasi mennä kiireeksi noiden kanssa, mutta lahjaksi tulevat pääsivät kyllä ajoissa paketteihin. Ensimmäisenä oli vuorossa applikoidut collegehousut anopille. Olin saanut kankaan näitä varten jo vuosi sitten, mutta aikaa ei ompelulle ei ollut löytynyt.. Noh, näin joulun alla sitä tunnetusti on riittämiin 😉 Pöllöapplikoinnin idea taisi tulla Vilhon bodysta ja värit äidin varastoista löytyneistä paloista. Repäisykangasta käyttämällä applikointi on vain niin ihanan helppoa! Pöllöhousujen valmistuttua aloitin kummipojan oloasusetin ompelun. Kuten arvata saattaa, ongelmia oli luvassa.. Saumuri kenkkuili minulle, Vilho ei osannut nukkua saumurin nakutuksessa kuin päiväuniaan, eikä toisaalta jaksanut katsella, kun äiti ompeli… Kaksi iltaa ja yksi aamupäivä settiin lopulta tuhraantui, suurimmaksi osaksi vain purkamista ja korjausta. Nurjalta puolelta varsinkin paita on sen näköinen, ettei paljoa kannata esitellä 😀 Ilmeisesti multa on tuon saumurin asetuksissa jotain opittavaa, sillä collegea kone ompeli kuin unelma, trikoota valtavien taistelujen saattelemana. Setin housut ovat siis (Nanson) collegea ja paita…

Lue Lisää

Aika monta viikkoa sain kulutettua tämän pitsihuivin seurassa, mutta tulihan se lopulta valmiiksi – eikä päivääkään liian myöhään! Huivi on neulottu Novitan Tico Tico -langasta, jota löysin muutaman kerän syksyllä Citymarketin alelaarista. Huiviin kului yksi kokonainen kerä ja pikkupätkä toisesta kerästä. Hintaa tälle tuli siis pari kolme euroa, jos sitäkään. En edes muista enää, mitä nuo langat maksoivat. Liukuvärjätty lanka arvellutti vähän, mutta ihan jänskä tuosta tuli. Varmaan näyttää vielä paremmalta käytössä, kun huivi on käärittynä päälle. Huivia neulottiin kolmeen suuntaan ja yläreuna virkattiin, joten liukuvärit vaihtavat muutamaan kertaa suuntaa 🙂 Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut valita helpomankin mallin. Vaikka tuo oli periaatteessa ihan yksinkertainen, moneen suuntaan neulominen vaati sen verran ajattelutyötä, ettei samaan aikaan oikein voinut esimerkiksi katsoa televisiota..

Ylihuomenna pitäisi lähteä häitä juhlimaan, eikä pojalla ollut mitään uutta päällepantavaa. Olihan se sitten tartuttava kangaskasaan ja saumuriin ja hurautettava kasaan uusi vaatekerta. Pääosassa on musta collegekangas ja mausteena on käytetty Ikasyriltä ostettua pupukangasta (joka valitettavasti on myyty loppuun!). Kaavaat pukuun poimin Suuri Käsityö-lehdestä numero 9/2010. Simppelit peruskaavat, jotka kuitenkin tuntuivat toimivan ihan hyvin. En tosin noudattanut kaavoja ihan täysin. Kaavoissa yläosa ei ole edestä auki ja taskutkin ovat erilaiset. Housujen takapuoleen kokeilin taas applikointia. Tällä kertaa tein ohjeiden mukaan, sain tukikankaan kiinnittymään kunnolla ja käytin taustalla myös repäisykangasta. Ei se kovin suuri ihme taida olla, että tällä kertaa applikointi oli tuhat kertaa helpompaa kuin aiemmin! Muistin jopa kiinnittää kokomerkin ja pesuohjeenkin mukaan 🙂

Havahduimme eilen akuuttiin yöpukupulaan, kun toisteksi viimeinen puhdas yöpuku oli päiväunien jäljiltä märkä. Koska kotoa sattui löytymään ihania trikookankaita, päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja ommella Vilholla uuden yöpuvun. Tämä on taas tällainen harjoituskappale. Koskahan nämä alkavat onnistua niin, että kehtaan tehdä muillekin?! Toivottavasti joskus.. Noh, peitetikki aiheutti – jälleen kerran – ongelmia. Ihan kohtullisen siisti tuosta silti tuli, vaikka yläosaan tuhraantui luvattoman kauan aikaa. Housut sen sijaan hurautin kasaan muutamassa minuutissa. Sekä kalastavat karhut että raitakangas ovat Ikasyrin valikoimista. Pesin kankaat etukäteen varmuuden vuoksi, sillä olin lukenut noiden mahdollisesti kutistuvan reilusti. Minun kankaani eivät kuitenkaan kutistuneet miksikään 40 asteen pikapesussa. Aika viehkeä tästä lopulta tuli, toivottavasti tässä unetkin ovat iloisia!

Olen etsinyt sopivan näköistä ja sopivan hintaista välikausihaalaria Vilholle jo jonkin aikaa. Yksi Reiman ihanuus tuli Pikkusiili-kirppiksellä vastaan, mutta se oli hintalaputon ja väärän myyjän paikalla, joten haalaria ei voitu myydä. Prismassa tuijottelin Cirafin kolmenkympin haalareita, mutta niistä taas ei ollut tarpeeksi isoa kokoa jäljellä.. Jossain vaiheessa ajattelin jättää koko välikauden huomioimatta ja odotella Talvea. Ja mitäs vielä! Nyt on marraskuu ja ulkona kymmenen astetta plussaa! On aivan turha kuvitella pukevansa tuolle pienelle hikipallolle minkäänlaista toppahaalaria näillä lämpötiloilla. Lopulta luovutin, piirsin Ottobresta (4/2009) kaavat ja leikkelin kappaleiksi kantotakista ylijääneen kankaan. Taskut eivät ihan onnistuneet mallinmukaisiksi, mutta se ei haittaa ainakaan minua 🙂 Haalarit ovat kokoa 86, joten kaiken järjen mukaan niiden pitäisi mahtua Vilholle vielä keväälläkin. Ruskea kangas on siis laminoitua mikrokuitukangasta ja vuori osittain tikkikangasta, osittain (bambu)interlocktrikoota. Tikkikangasta on vyötäröleikkauksesta vähän polvien alapuolelle asti. Vilholla on ennestään yksi tuulitakki, jota voi sitten pitää näiden haalareiden kanssa. Sitä paitsi takin…

Lue Lisää

Uudet ihanat kankaat kotiutuivat Ikasyriltä perjantaina, enkä voinut vastustaa niitä! Kankaat ovat toinen toistaan sievempiä, ihanampia ja pehmeämpiä. Kuvan norsutrikoo on superpehmeää bambukangasta ja pääsi ensimmäisenä ommeltavaksi halloweeninoranssin värinsä ansiosta. Body toimi myös harjoituskappaleena saumurille. Saumurini on yhä uudenkarhea, enkä ole kaikilta osin vielä sinut sen kanssa. Ainakin peitetikkien kanssa olisi vähän harjoittelunvaraa. En tiedä pitäisikö näitä interlocktrikoita ommellessa käyttää saumurissakin pallopääneloja vai mikä tässä oikein mättää.. Kokeilin tässä toista kertaa ”venekaula-aukkoa” ja totesin taas, ettei se taida olla hyvä idea. Vaikka sen ompelu on helppoa, kaula-aukko venahtaa normaalia paljon nopeammin ja enemmän. Seuraavana ompelulistalla on pyjama Vilholle ihanaakin ihanammasta karhukankaasta. Tosin voi olla, että juhla-asu tuleviin häihin kiilaa pyjaman edelle. Noh, se taitaa riippua muista kiireistä. Tässä sivussa on nimittäin valmistumassa myös pitsihuivi omaksi juhla-asusteeksi 🙂

Siskonpoika toivoi 8-vuotissynttärilahjaksi DC:n hupparia. Noh, koska kaupan paidat olivat ihan superankeita (ja kalliita), tämä täti päätti tehdä mokoman itse! Elikkäs menin ja ostin mustan hupparin ja valkoista collegekangasta. Piirsin DC:n logo tietokoneen ruudulta paperille, leikkasin logon sekä liimakankaasta että collegesta ja silitin kankaan kiinni hupparin etumukseen. Tuo onnistui jopa paremmin kuin odotin 🙂 Toivottavasti lahjan saaja on samaa mieltä. Vähän mieleni keveni, kun kuulin pojan pyytäneen mummiaan kutomaan villapaidan, jossa olisi DC:n logo 🙂

Tässä olohuoneeseen viritetyn kotistudion satoa:

Ensimmäisen applikointiharjoitukseni tein joskus viime talvena. Tällä viikolla olisi tarkoitus saada aikaiseksi applikointi lahjapaitaan, joten ajattelin, että tekniikkaa voisi ehkä ensin harjoitella johonkin omaan vaatteeseen 🙂 Idea tähän applikaatioon tuli tuosta taskun kirahvikankaasta. Teen myöhemmin paremmalla ajalla housuihin collegetakin tuosta valkopohjaisesta kankaasta. Yllättäen housujen malli on taas Me&I-kopio. Olen kertakaikkisen ihastunut tähän malliin, ihan ehdottomat kestopyllylle 😉 Tuonne mahtuu mukavasti vaikka minkälainen vaippa! Lisäksi tiukat resorit nilkoissa takaavat pitkän käyttöiän. Vaikka housut ovat vielä reilun mittaiset, niitä voi jo hyvin käyttää, sillä jalat eivät huku pitkiin lahkeisiin. Applikoinnin aloitin etsimällä netistä ohjeen ja lueskelemalla sen ensin läpi. Olin jo aiemmin ostanut Jättirätistä (ilmeisen huonoa) kaksipuoleista tukikangasta. En saanut tukikangasta kiinnittymään collegeen kunnolla, enkä oikeastaan ymmärtänyt, miksi sen liimakankaan piti olla kaksipuoleista.. Ilmeisesti minulta on nyt jäänyt jokin työvaihe huomioimatta. Sain tukikankaan joten kuten kiinni collegeen, kiinnitin palan hyvin nuppineuloilla ja ompelin reunat kiinni. Silmien mustuaiset ompelin käsin. Koko projekti tuli…

Lue Lisää

10/41