Pipo päähän kevätsäällä

5/12/2012

Joka kerta, kun olen Vilhon nähden pistänyt tämän pipon pähäni, poika on revennyt ihan hillittömään nauruun. Liekö se nyt sitten hyvä vai huono asia? Tein siis meille, Vilholle ja minulle, samispipot. Mikään valmis pipo ei mahdu mun jättipäähäni, joten piti sitten itse tehdä riittävän suuri myssy. Tärkein syy pipojen tekemiseen on kuitenkin pyöräily: Kypärän alle tarvii vielä (mun tapauksessani pitkään) jotain lämmikettä, lähinnä korville.

Nämä pipot ovat kääntöpipoja, joten niitä voi käyttää mielialan mukaan joko punaisina tai keltaisina. Kankaina käytin Jättirätin halpiskankaita, joista tuo punainen tosin on interlocktrikoota. Alkujaan suunnitelmana oli tehdä pipo ihanasta pupukankaasta, mutta en raaskinut vielä pilkkoa sitä, sillä en ollut varma, sopisiko tällainen pipo minulle alkuunkaan. Tein jo aiemmin ylhäältä pyöristetyn pipon, joka on aivan järkyttävän ruma - tai se tekee minusta järkyttävän ruman :D

Hauskaa on, että tämän (ja muut pipokuvat) nähtyäni ihastuin taas siniseen kantoliinani! En ole kuukausiin käyttänyt sitä kertaakaan, kun ruosteensävyinen Didymos Olaf on vienyt voiton tältä. Kuvan liina on siis Amazonas Carry Sling Laguuni (pituus 7 eli 5,1 metriä). Didymokseni on yhtä kokoa pienempi ja huomattavasti sopivamman mittainen minulle.

Saatat pitää myös näistä

0 kommenttia