Mustikoita

5/19/2013

Mustikkavelour tarttui jossain vaiheessa mukaan Käpyseltä. Ajattelin alkujaan, että kangas on liian vauvamainen, mutta eihän se ollut. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui sopivanvärisen vihreän kankaan löytäminen tämän kaveriksi. Eurokankaassa vihreä velour näytti ihan oikeanväriseltä mustikan rinnalla, mutta eipä se enää päivänvalossa sitä ollutkaan. Ennen tätä vihreää tilasin jo yhtä vihreää velouria Itävallasta, mutta sekään ei ollut oikeaa sävyä. Helpoimmalla olisin päässyt, jos olisin vain tyytynyt tummansiniseen, mutta se olisi minusta ollut liian synkeä vaihtoehto.

Kaavat ovat uusimmasta Ottobresta (4/2013), mutta haalareiden kaavaa muutin vähän. Ne olivat alkujaan leveämmät ja lyhytlahkeiset. Molemmat ovat kokoa 104, sillä haluan näiden mahtuvan Vilholle vielä syksylläkin. Esimerkiksi perhossetti on koossa 98, ja se on ihan jämptin kokoinen. Ainakaan t-paitoja en viitsi noin pieninä tehdä enempää. Mutta olihan pojalla 2-vuotisneuvolassa huhtikuussa mittaa jo 95,5 cm, joten ihmekös, jos 104 ei enää näytä ihan valtavalta. Hupparissakin vain huppu on iso ja hartia leveä.

Huppariin uskaltauduin ensimmäistä kertaa ompelemaan peitetikit "väärältä puolelta". Niin siistejä niistä ei tullut, että viitsisin laittaa lähikuvaa ;) Hihansuissa tikkaukset kuitenkin näkyvät. Tajusin myös vasta nyt, että minulla on nelilankainen peitetikki koneessa. Sillä saa sittenkin tehtyä niitä kaupan vaatteiden koristetikkauksia. Myös vetoketju oli yksi murheenkryyni. Royal-tuotteelta tilaamani lime rengasketju oli sekä vääränvärinen että liian lyhyt. Ostin sitten Turun Muotinapista vihreän ketjun. Sekin on vääränvärinen ja maksoi lisäksi melkein neljä euroa! Olisi vain pitänyt taas ottaa tummansininen... Onneksi Tiimarin vihreät sydännapit mätsäsivät housuihin paremmin kuin hyvin :)





Saatat pitää myös näistä

7 kommenttia