Kuukausittaiset arkistot: maaliskuu 2015

Aloin eräänä päivänä neuloa miehen villatakista ylijääneitä lankoja villaliiviksi. Epäilin, ettei lanka riittäisi, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Ja eihän se riittänyt. Onneksi vähintään yli 5 vuotta sitten hankittua lankaa sai vielä muutamasta verkkokaupasta, ja päädyin ostamaan langan Titityystä. Samalla pakettiin tuli langat omaankin neuleeseen, sillä tämän kerä olisi tullut yksin ihan hullunkalliiksi postikulujen kanssa. Tosin nyt se taisi tulla vielä kalliimmaksi 😀 Lanka on siis Istexin Álafoss Lopia. Tein tästä joskus vuosia sitten villatakin miehelleni ja siitä jäi jäljelle neljää eriväristä lankaa epämääräiset kerät. Nyt niistä jämistä (ja yhdestä ekstrakerästä) tuli vielä neuleliivi noin koossa 110-116. Tämä on niin paksu, että se menee keväämmällä helposti välikausitakista 😀 Vilho sai vapaasti valita, miten halusi poseerata kameralle. Meidän puidenhalailija ❤ Puun alle rakensimme tosi tukevan ja turvallisen majan! Mutta eihän majan rakentamisessa se lopputulos niin tärkeä ole, vaan prosessi.

Normaalisti jättäisin tällaisen ompeluksen bloggaamatta. Nyt minua kuitenkin harmittaa niin vietävästi tämän kankaan hankkiminen, että päädyin laittamaan nämä likimain julkaisukelvottomat kuvat tänne. Kyseessä on siis Noshin farkkucollege. Yleensä olen kovasti tykännyt Noshin kankaista, mutta tämä oli kyllä suurensuuri pettymys. Ostin kankaan jo viime syksynä, mutta ompelin sen vasta tänä vuonna. Koitin vältellä kankaasta löytynyttä pitkää kudontavirhettä (anteeksi, kankaaseen kuuluuvaa ominaispiirretta: Neuloksen pinnan struktuuriin kuuluvat satunnaiset pituussuuntaiset vaaleat viirut, kuten aidossa denim-materiaalissa, lainaus Noshin verkkosivuilta), mutta osa siitä päätyi toiseen lahkeeseen (kts. ylin kuva). Kankaassa oli siis pitkä lankasuora valkoinen viiru hyvin hankalassa kohdassa. Nämä kuvat on otettu päivän käytön jälkeen. Polviin tuli kauheat pussit, sillä kangas ei palaudu juurikaan. Se ei myöskään jousta juurikaan, joten erehdyin tekemään näistä aivan liian tiukat. Legginsit eivät enää ole järin mukavat päällä ja ne on epämiellyttävä pukea – puhumattakaan siitä, millaisilta ne näyttävät päällä… Lisäksi polviin tuli vaaleat läikät päivän mittaan. Myös takapuoli muuttui…

Lue Lisää

Tämä on oikea tilkkusetti. Housukangasta oli jäljellä tasan tuon verran, paitakankaasta ei riittänyt kahta täysmittaista hihaa, joten toisen jatkoksi piti keksiä jotain muuta. Koska minulla ei ollut samanväristä turkoosia resoria, myös kaulus on tehty joustocollegesta. Kaikki harmaat ovat eri sävyä, mutta näin yhdessä ne silti sopivat minusta hyvin yhteen! Paita on tehty vanhalla luottokaavalla, housut on muokattu versio Ottobren Tiikeristä. Koko on 86. Erityisen tyytyväinen olen etukappaleiden onnistuneisiin kohdistuksiin. Pilvikangasta jäi tämän jälkeen yksi kämmenenkokoinen pala, joten kaavoja sai hetken pyöritellä palasilla ennen kuin sopivat kohdat löytyivät! Sivusamoissa pilvet saivatkin sitten jo mennä, miten menivät. Kuvat on otettu aamulla seitsemän jälkeen, ja malli näyttääkin ihan vastaheränneeltä 🙂 Epäilen myös, että kamerassa saattoi olla manuaalitarkennus päällä, sillä kuvat ovat vähän liian pehmeitä. Tarkennus ei siis ole ihan kohdillaan, mutta Lightroomissa sain kuvia terävöitettyä sen verran, etten viitsi enää ottaa uusia. Mun pieni punapääni ❤  

3/3