Päiväpeitot kerrossänkyyn

4/21/2016

En edes muista, koska yläsängyn peitto valmistui. Se on ollut sängyssä joka tapauksessa jo monta kuukautta. Tarvikkeet loppuivat kesken, ja eteen tuli pari muutakin ongelmaa, eikä alasänky meinannut saada päiväpeitettä ollenkaan. Molemmissa peitoissa on nyt kuitenkin päällinen Ikean puuvillaa ja kääntöpuolin Finlaysonin pingviinipuuvillaa. Välissä kummassakin on vanua. Totesin, että vähän paksummat päiväpeitot ovat helpommin käsiteltäviä, kun olin taistellut muutaman vuoden kaksinkertaisen lakanapäiväpeiton kanssa.

Poikien huoneessa ei ole yhtäkään huonekalua, joka olisi sinne ostettu. Isommista tavaroista vain Brion leikkikeittiö on uutena ostettu lastenhuonetta varten. Sänky on Unipuun kerrossänky 80-luvulta. Olen itse nukkunut pienenä samassa sängyssä. Yläsängyn päädyssä on yhä paikoillaan minun sinne liimaamani perhostarrat. Perhostarroista onkin käyty monet keskustelut, sillä sänky olisi tarkoitus hioa ja maalata tänä vuonna. Vilho on ehdottomasti sitä mieltä, että perhostarrat pitäisi säilyttää. En ole vielä keksinyt, miten ratkaisen asian. Osaisinkohan maalata perhoset sängynpäätyyn?


Alasänkyyn pitäisi saada pieni laita. Tällä hetkellä laitana on jumppapatja, joka on päällystetty puuvillalla. Matto on tuettu sängyn rungon ja patjan väliin paksusivuisilla vauvakirjoilla...  Seinän puolella on anopilta saadusta Muumi-kankaasta ommeltu vanutäytteinen pehmuste. Se ei sovi sisustukseen pätkän vertaa, mutta nuorempi rakastaa Muumeja, joten olkoot siellä nyt toistaiseksi. Olen tehnyt myös kaksi pikkutyynyä ja yhden jättityynyn sirkusteemalla. Sängynpäätyyn on jäänyt roikkumaan myös vanhan päiväpeiton teemaan tehty lippunauha, joka riitelee kaiken muun kanssa ehkä kaikista pahiten!



Onnistuin väläyttämään salaman kätevästi peilin kautta ja sain kuvaan omituiset varjot. Ei kannata välittää niistäkään! Vilholle 5 vuotta sitten neulomani pupumobile on yhä kunniapaikalla poikien huoneessa.


Lopuksi tein vielä yhden sisustuskorin, mutta koska unohdin silittää tähän tukikankaan, kori on lörppö pussi. Ehkä se kuitenkin onnistuu taltuttamaan kirjahyllyn tavarakaaosta edes vähän. Kirjahyllyn hioin ja maalasin viime kesänä. Sekin on ollut minulla jo lapsena. Väri oli 70-80-luvun taitteen tiukka oranssi, joka oli varastohyllynä saanut yhden jos toisenkin pintanaarmun ja maalitahran.

Saatat pitää myös näistä

2 kommenttia

  1. Mun mielestä tämä näyttää kokonaisuutena juuri sellaiselta kuin lastenhuoneen kuuluukin näyttää :). Iloiselta, värikkäältä ja houkuttelevalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Maton puuttuminen tekee huoneesta vähän ankean. Nuorempi on tänä keväänä oppinut päiväkuivaksi, mutta muutama matto meni pesukuntoon harjoitteluaikana. Lastenhuoneen mattoa en edes yrittänyt pestä kylpyhuoneessa, olohuoneen maton pesin kahdesti!

      Poista