Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2016

Ompelin tänään täysin ex tempore itselleni hellekon kankaasta, jonka hankin kolme vuotta sitten odottaessani Einoa. Tästä piti alkujaan tulla helletunika, johon mahakin mahtuu, mutta muutama vuosi ehti vierähtää, ennen kuin sain mekon ommeltua. Nytkin tähän mahtuisi maha, mutta sellaista ei ole enää tarkoitus kasvattaa. Nyt tämä on vain ihanan vilpoisa väljä mekko! Tämä toimii myös käsityökirjahaasteen toisena osana. Ompelin siis ensimmäisen vaatteen Aikuisten mekkotehtaasta, jonka olen omistanut jo hyvän aikaa. Mekon kaavana on Aikuisten mekkotehtaan Aino vähän kavennetussa koossa 38. En ole varma, mitä kaikkea kaavasta muutin, koska piirsin se jo aikoja sitten, mutta ainakin hihat on erilaiset. Pääntiellä on alavara, ja hihoissa ihan pienet käänteet. Helmaan ompelin pienen kaiteleen, joka kankaasta jäi jäljelle. Kaitale on tarkoituksella aavistuksen kapeampi kuin helma. Ei tämä mikään edustusmekko ole, mutta ehkä tällä kehtaa lähikauppaan mennä, jos laittaa vaikka vyön. Kotipihassa minä kesällä joka tapauksessa enimmäkseen olen. Näköjään valitsin pihastani sen suunnilleen epäedullisimman kohdan,…

Lue Lisää

Aloin neuloa sukkia muistaakseni juhannuksen tienoilla – tai sitten ne valmistuivat silloin. En enää muista. Kynsikkäitä neuloin pidempään tai pikemminkin harvemmin, ja ne valmistuivat tällä viikolla. Ajattelin vielä ommella näihin mätsäävän pipon, ja jotain voisi neuloakin, kun lankaa jäi vielä jäljelle. Lankaa oli jäänyt aika iso kerä jäljelle joulukalenterisukistani, ja ajattelin, että se riittäisi vielä lyhyisiin. No, eihän se tietystikään riittänyt, vaan toisesta sukasta jäi puutumaan pieni pätkä kärjestä. Lanka oli kuitenkin yhä valikoimissa, joten ostin uuden kerän Prismasta. Kun sukat valmistuivat, minulla oli taas valtava kerä ylimääräistä lankaa. Kuten kuvista näkyy, toinen sukka ei ole ohjeen mukainen, sillä iso letti keskellä alkaa sukissa eri kohdasta. Huomasin virheen niin myöhään, etten enää viitsinyt purkaa sukkaa. Uudesta kerästä neuloin vielä kynsikkäät samalla sukkien kuviolla. Unohdin neuloa joustinneuletta peukaloon, mutta se ei haitanne. Peukalo tuli myös vähän liian lähelle kuviota, ja kuvio kääntyy vähän liikaa toiselle sivulle. Muuten nämä ovat ihan hauskat. Ranteessa…

Lue Lisää

Ostin paitakankaan jo joskus kesäkuussa ensimmäisten helteiden aikaan. Paidat jäi kuitenkin ompelematta, koska gradu. Kaavat on muokattu kesän 2016 Ottobren mallista. Pidensin hihoja jonkin verran ja valitsin koon tällä kertaa mittojen mukaan. Pienemällä on koko 104 ja isommalla 128. Tein yhden kauluspaidan tuossa aiemmin, mutta se oli liian pieni isommalle ja liian suuri pienemmälle. Nyt vahingosta viisastuneena otin tarkat mitat ja pidensin hihoja ainakin neljä senttiä! Kankaat ovat Jätti-Rätistä, ja tarkoitukseni oli tehdä paidat, joissa voi rauhassa rymytä pitkin kotipihaa hellepäivinä ilman vaaraa ihon palamisesta. Pienellä autofanilla on paidassaan auto- ja sieninappeja, jotka ostin joskus muutama vuosi sitten Riemulin kivijalkakaupasta. Isommalla on paidassaan erivärisiä pyöreitä nappeja, luultavasti samasta paikasta hankittuja. Keväällä tai alkukesästä blogeissa pyöri myös haaste, jossa piti tehdä jotain jokaisesta käsityökirjasta, jonka omistaa. No, pääsin nyt ensimmäiseen. Isomman pojan housut on siis tehty Olipa kerran housupuntti -kirjan ohjeella. Aika monta korjauskierrosta jouduin tekemään, mutta kyllä nuo nyt ihan…

Lue Lisää

Tämä on ollut yksi ikuisuusprojekteista, ja se olisi jäänyt varmasti ikiajoiksi keskeneräiseksi, ellei syysvauvaa odottava ystäväni olisi innostunut näistä vaunuista. Aloitin verhoiluprojektin jo odottaessani Einoa kolme vuotta sitten. Vanhat kankaat haisivat varastolle ja vanhalle talolle. Minua inhotti jo pelkkä ajatuskin siitä, että lapseni mahdollisesti joskus nukkuisi niissä – edes silloin tällöin. Suurimman ongelman aiheutti rungon sininen väri. En halunnut sinisiä vaunuja. Näin jälkiviisaana voisin todeta, että olisi vaan kannattanut valita jotain runkoon sopivaa kangasta. En kuitenkaan valinnut. Tein vaunujen sisäosat Tuokion vihreästä Naapurit-kankaasta, jota minulla oli vähän jäljellä silloisten olohuoneenverhojen jäljiltä. Päälliset tein suklaanruskeasta enstexistä, jota ostain Jätti-Rätistä. Kuomuun ompelin ylös valkoiset tereet ja alimpaan saumaan heijastintereen. Ikäänkuin olisin ikinä oikeasti aikonut käyttää näitä vaunuja. Meillähän oli jo tuolloin vallan mainiot Crescentin yhdistelmät, jotka olimme ostaneet uutena esikoiselle, mutta täytyyhän sitä jokaisen yhdet yhdistelmävaunut verhoilla, eikö?! Purin siis kappaleiksi kaikki osat, joiden käyttötarkoituksen osasin arvata. Kuvissa näkyvien osien lisäksi tein…

Lue Lisää

4/4